Metsäkylä, Esperanto, Meritsavi, Taivalkoski

Metsäkylä sijaitsee Koillismaalla Taivalkosken kunnan eteläosassa, noin 30 kilometriä Taivalkoskelta Puolangan suuntaan. Kylä on varsin laaja, leveydeltään yli 25 kilometriä. Pinta-alaltaan Metsäkylä on Taivalkosken suurimpia kyliä. Talot sijoittuvat järvien rannoille ja vaarojen laeille ja notkelmiin kylää halkovan Metsäkyläntien molemmin puolin. Metsäkylään 1590-luvun lopulla löysi tiensä kylän ensimmäinen asukas, Eskil Kropsu. Hänen jälkeensä tulivat Manniset soutamalla tai melomalla Iijokea ylöspäin kahden muun asukkaan kanssa. Heidän otaksutaan lähteneen Oulunjokilaaksosta, Utajärven Ahmaksesta. Mannisten uskotaan asettuneen asumaan kylän vanhimman talon, Vanhalan metsikköön. Paikalla kurkottelee nykyisinkin synkkä kuusikko kohti taivasta. Mannisen mukaan Metsäkylää kutsuttiin alussa Metsä-Manniseksi.

Kalaisat järvet ja Korvuanjoen helmisimpukat ovat houkutelleet vuosien saatossa Metsäkylään monenlaisia kulkijoita. Perimätiedon mukaan muun muassa venäläiset ovat käyneet keräämässä helmisimpukoita ja asustelleet jokivarressa. Asumuksista on vieläkin jäljellä perustukset.

Tänään Metsäkylä on vireä koillismaalainen maalaiskylä. Kylässä on asukkaita noin 370. Kesäisin kylän asukasluku kasvaa noin 150 hengellä mökkiläisten myötä. Metsäkylässä vajaa kolmannes asukkaista on lapsia ja nuoria. Se näkyy monella tavalla kylän elämässä. Kylässä on muun muassa toiminnassa kolmiopettajainen koulu ja esikoulu ja Kyläkauppa Metsäbaareineen. Kauppaansa kyläläiset puhuttelevat kylän hermokeskukseksi. Siellä he tapaavat toisiaan kauppareissulla, verryttelevät laulunkieliään lauantai-iltaisin karaokessa ja pitävät kokouksiaan. Metsäkylässä on perinteisen maatalouden rinnalle tullut monenlaista muuta yritystoimintaa ja ammatinharjoittajia. On muun muassa kalankasvatusta, mansikanviljelyä, asustemyynti, kaksi taksia ja maanrakennusyritys.

Maailmanlaajuisesti Metsäkylä tunnetaan Esperantokylänä. Esperanton on tuonut kylään kyläseuran puheenjohtaja Aini Vääräniemen Esperanto-harrastus. Kylässä on hauskasti kadunnimet sekä suomeksi että Esperantoksi.
On Satumetsä, jossa eri maista vierailleet Esperanton ystävät ovat saaneet nimetä oman maansa nimikkopuun.

Kirjailija-professori Kalle Päätalolla on juuret Metsäkylässä. Päätalon Riitu-äiti syntyi Metsäkylän Putikassa. Kalle Päätalo oli nuoruusvuosinaan uitossa Korvuanjoella. Useista hänen kirjoistaan löytyykin mainintoja Metsäkylästä ja metsäkyläläisistä.
Kalle Päätalon, kuten muittenkin tunnettujen ja Metsäkylässä vaikuttaneiden ihmisten nimet tulevat vastaan paikannimissä. Taivalvaaralla ja Jokijärven rantaa seuraten voi vaeltaa Kalle Päätalon uittopolulla, istahtaa Välijoen varressa Kalle Päätalon vonkapaikalle tai patikoida Konrad Hollon Raakkupolkua. Ja kun historiasta puhutaan, niin ei sovi unohtaa kenttärataa, jota saksalaiset rakensivat toisen maailmansodan aikana, hirttomäntyä, Välijoen mylly- ja uittomuseota, Halkolan kotimuseota, Satusetän Tervatietä, Riitun polkua, entisöityä tuulimyllyä ja riihtä.

Kyläläisiä kokoavat yhteen ja väkeä Metsäkylään pitkin laajaa Koillismaata monet kylän tapahtumat.

Metsäkylän vilkkaan toiminnan priimusmoottori on Metsäkylän Kyläseura ry. Saarijärven savi ja halu päästä hyödyntämään savea on elänyt kautta aikojen metsäkyläläisissä. Metsäkyläläiset ovat osanneet käydä savella kauppaa jo 1800-luvulla. 1920-luvulla Saarijärven rannassa on toiminut tiilitehdas. Savea ovat kyläläiset aina käyttäneet rakentaessaan uuneja taloihinsa. Saviesiintymää on myös tutkittu varsin paljon. Saven hyödyntäminen lähti tosissaan liikkeelle, kun Metsäkylän kyläseura käynnisti pari vuotta sitten EU-rahoitteisen Meritsavi tutuksi –tuotekehityshankkeen. Ensimmäiset tuotesarjat, Karhu- ja Haukku-sarjat ovat jo valmiina.

Metsäkylään on viime vuosinakin muuttanut asukkaita muualta Suomesta. Armi Lohilahti muutti Tampereelta Metsäkylän Saariloukon rannalle vuonna 1998. Näin hän kertoo tulostaan ja asumisestaan kylässä:

- Tutustuin Tampereella työssäni perushoitajana Suomussalmen pohjoisosasta kotoisin olevaan Anja Räisäseen ja kävin hänen kotonaan aina keväisin ja syksyisin. Samoilla reissuilla tutustuin Metsäkylän Lohilahdessa nuotanvedossa mieheeni. Alkuaikoina olimme kaikki lomat mieheni rakentamalla mökillä. Mieheni ei viihtynyt Tampereella ja kun elämäntilanteemme muuttui, niin pääsimme muuttamaan Lohilahteen jouluksi 1998. Täällä vuodenaikojen vaihtelut ovat ihania. Ihmiset ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja metsäkyläläiseksi. Täällä ihmiset tulevat kylään ja juttelemaan ilman, että siitä tarvitsee ennakkoon sopia. Olen mukana myös kyläseuran ja savipajan toiminnassa. On vain hyvää kerrottavana.

Kylällä toimii myös Maa- ja kotitalousnaiset, entinen Maamiesseura. He järjestävät jäsenilleen kursseja ja ns. sukkailtoja.

Näillä sivuilla olevat piirrokset kertovat, minkälaisena Metsäkylän koululaiset näkevät kotikylänsä. Kuten huomaamme, elämä Metsäkylässä on mukavaa, aurinko paistaa, läheiset ihmiset ja metsän eläimet ovat tärkeitä.