Metsäkylässä
toimii 3-opettajainen koulu, jossa on 58 oppilasta. Eskareille
on oma opettajansa sekä kouluavustaja. Kahtena päivänä
viikossa käy erityisopettaja. Koulussa opiskellaan englantia
3.sta luokasta lähtien.
Oppilaita perehdytetään paikallishistoriaan käynneillä
Halkolan museossa, Satumetsässä ja myllyllä.
Oppilaat ovat savipajassa päässeet tutustumaan keramiikkaan
ja Meritsaven toimintaan.
Koululla toimivat kansalaisopiston jumppa ja kudontapiirit.
Esperantopiiri kokoontuu Kyläkaupan Metsäbaarissa.
Esperantossa käy kymmenen ihmistä ja yksi harrastaa
kieltä itsekseen. Esperantoa harrastaneita lapsia on paljon
kylällä, mutta monilla harrastus jää yläasteelle
menon myötä ja läksyjenteon lisääntyessä.
http://www.koulukaverit.com
http://edu.taivalkoski.fi/tk-koulut/metsala/index.htm
Koulun historia
Metsäkylässä
toimi kiertokoulu 1910-luvulta lähtien. Sitä pidettiin
eri taloissa kolmen viikon jaksoissa. Siellä opeteltiin
lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, ja kirkkohistoria oli neljäs
oppiaine. Kun kiertokoulu oli Horsmassa, koululaisten piti olla
välillä pyörittämässä tuulimyllyä,
kun syksyllä jauhettiin jyviä jauhoiksi. Opettaja
opetti lapsille kirjaimia ja
piirsi taululle ison Y-kirjaimen. Hän kysyi Sauna-Kallelta,
että mikä kirjain se on. Ei Kalle sitä heti muistanut.
Lopulta opettaja sanoi, että se on Y. Kalle sanoi siihen,
että jos se on Y niin on se jytky-Y.
1920-luvulla alettiin suunnitella
kiinteän koulun perustamista Metsäkylään.
Koulu perustettiin Halkolaan, Heikki Vääräniemen
omistamaan taloon. Pihapiirissä oli ns. toisenpuolenkamarit-niminen
rakennus, jossa koulu aloitti syksyllä 1925.
Ensimmäinen opettaja
oli Aune Heikkinen Oulusta, seuraava opettaja oli
Sylvi Kemppainen myös Oulusta. Hänen jälkeensä
tuli Engla Lyydi Vuorivirta
Pyhärannasta opettajaksi ja hänen sijaisenaan toimi
Ilta Fagerholm Helsingistä. Aura Säteri oli opettajana
kaksi viimeistä vuotta. Hän toi Metsäkylään
joulukuusiperinteen. Heikki-isäntää kauhistutti,
kun koululaiset pyörivät piiriä kuusen ympärillä.
Koululaiset liikkuivat paljon.
Putikan Arvo kertoo, että joka välitunti käytiin
laskemassa muuan mäki Halkorinteessä järvelle
päin. Rinteen alla oli savusauna. Kerran laskiaisena oppilaat
hoksasivat, että lasketaan mäkeä talon reellä.
Oli hyvä keli, rekeen kokousi iso porukka lapsia. Reki
kulki kovaa vauhtia, eikä sen suuntaa voitu hallita. Muut
ehtivät hypätä pois reestä, vain Korpi-Huugo
oli reessä, kun se törmäsi saunan seinään.
Reki särkyi, mutta
onneksi Huugo selvisi loukkaantumatta.
Koululaiset keräsivät
kasveja vihkon lehtien väliin, näin opeteltiin tunnistamaan
paikkakunnan kasvit.
Lapset, joiden koulumatka
oli yli viisi kilometriä, yöpyivät osa Halkolassa,
osa naapuritaloissa. Tumperin Alma oli huolehtimassa lapsista,
ja muutenkin talon töissä setänsä, Heikin,
taloudessa. Silloin ei katsottu kelloon, vaan töitä
tehtiin aamusta iltamyöhäiseen.
Koulussa oli kova kuri.
Myös hidasoppisuudesta rangaistiin. Joka päivä
oli ääneenlukua. Jos lukemisessa tuli virhe, luokkakaverit
hihkaisivat `virhe`, ja niin oli tiedossa laiskanläksyä.
Halkolan Toivo oli joka päivä jälki-istunnossa.
Ruumiillistakin rangaistusta käytettiin. Putikka-Toivo
oli vilkas poika ja tahtoi pulista tunnilla. Opettaja tarttui
usein pojan tukkaan. Sitten Toivo ajatti päänsä
paljaaksi. Seuraavasta kerrasta, kun hän pulisi tunnilla
eikä tukistaminen onnistunutkaan, kerrotaan että opettaja
löi häntä nyrkillä päähän.
Kerran epäiltiin jotain poikaa puukkovarkaudesta. Hänen
piti hakea itselleen vihta, laskea housut alas luokan edessä,
ja siinä opettaja häntä pieksi. Kerrotaan, että
asuntolassakin oli kova kuri, ja lapsia simputettiinkin, mm.
puettiin jollekin pojalle läninki päälle. Joskus
lapsia pidettiin nälässä, joskus heidät
herätettiin keskellä yötä ja pakotettiin
valvomaan. Näin silloiset koululaiset ovat kertoneet.
Koulu toimi Halkolassa vuoteen
1932, jolloin uusi koulu valmistui. Nykyisin Halkolan koulurakennuksessa
toimii museo, jossa on satoja esineitä. Metsän laidassa
Halkolasta Putikkaan päin on pieni maatalousmuseo, jossa
on entivanhaista pellonraivauskalustoa.